Mitä, miksi, milloin -etusivulle

5.2 Lähteiden käyttö

5.2.1. Tekstiviitteet eli lähteiden merkitseminen tekstiin

5.2.2 Lähdeluettelo eli lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon

5.2.3 Tekijänoikeudet


Kun käytät tekstissäsi toisten kehittämiä ajatuksia, ideoita ja tietoja,
sinun on aina mainittava, keneltä ne ovat. Tutkielman tai muun
kirjoituksen tarkastajien sekä lukijoiden on voitava erottaa, mikä tekstissä on sinun omaa panostasi, mikä aines taas muualta saatua. Jos esität omissa nimissäsi, lähdettä mainitsematta, jonkun toisen ajatuksia tai
tietoa tai jopa sanasanaista tekstiä, syyllistyt kirjalliseen varkauteen eli plagiointiin.

Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Tekstissäsi oleva viite eli tekstiviite kertoo käyttämäsi lähteen kirjoittajan ja ohjaa lukijan kirjoituksen lopussa olevaan lähdeluetteloon, josta selviää, mistä teoksesta kirjoitus tms. löytyy eli viittauksen kohteena olevan
teoksen bibliografisiin tietoihin.

Tekstissä olevan lähdeviitteen tulee ohjata lukija tarkasti lähdeluettelon oikeaan kohtaan. Lähdeluetteloon merkitään vain ne teokset, joita olet todella käyttänyt työssäsi ja joihin olet viitannut. Teokset on oltava omin silmin luetut ja jokaiseen niistä on oltava viittaus omassa tekstissäsi.

Jokaisesta käyttämästäsi lähteestä on hyvä laatia lähdeviitekortti
varsinaista lähdeluettelon tekemistä varten. Silloin sinulla on koko ajan muistissa, mitä lähteitä olet käyttänyt, vaikka olisit jo palauttanut ne takaisin kirjaston hyllyyn.

Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita.13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.


5.2.1 Tekstiviitteet eli lähteiden merkitseminen tekstiin

"Tekstissä oleva viite sisältää mahdollisimman lyhyesti tiedot, joiden avulla se
voidaan yhdistää kirjallisuusluettelon (lähdeluettelon) tiettyyn julkaisuun tai alaviitteeseen"
(SFS 5342 1992).

Tekstiviitteet sijoitetaan kaarisulkeisiin viitatun kohdan yhteyteen. Jos käytät
alaviitteitä, ne merkitään sivun alalaitaan. Alaviitteitä ei käytetä kuitenkaan esim.
Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä.

Yleisimmät viittauskäytännöt ovat:

·         Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä) - tätä käytetään LAMK:ssa

·         Numeroviitejärjestelmä

·         Alaviitejärjestelmä

Jos olet laatimassa esim. julkaisua jollekin organisaatiolle tai artikkelia johonkin julkaisuun, selvitä, mitä viittausjärjestelmää kyseisessä organisaatiossa /
julkaisussa käytetään.

Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuissa ja opinnäytetöissä käytetään nimi-vuosijärjestelmää.

Allaolevissa esimerkeissä on käytetty nimi-vuosijärjestelmää (Harvardin
järjestelmää).

Nimi-vuosijärjestelmä

Tekijän sukunimi Teoksen julkaisuvuosi, tarvittaessa sivunumero(t)

Hyvässä viitteessä on yleensä sivunumero. Jos tekijä viittaa koko tutkimukseen,
hän voi jättää sivunumerot merkitsemättä. Tällöin voi käyttää esimerkiksi lyhenteitä
ks., vrt., mm. tai esim.

Mikäli kyseessä on haastattelu:

Tiedon antajan sukunimi Vuosiluku

Viittauksen kohteena yksi virke
Viittauksen kohteena useita virkkeitä
Viitteen upottaminen tekstiin tai lauseen alkuun
Yhden virkkeen pituinen sitaatti
Useamman virkkeen pituinen sitaatti
Jos lähteelle ei löydy tekijää
Jos tekijöitä on kaksi
Lait, asetukset, säädökset
Toissijaiset lähteet

ESIMERKKI 1: Viittauksen kohteena yksi virke

Viite merkitään virkkeen sisään ennen pistettä.

Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen raja on häilyvä (Stenhouse 1988, 50).


ESIMERKKI 2: Viittauksen kohteena useita virkkeitä

Viite merkitään viimeisen virkkeen lopettavan pisteen jälkeen sulkeisiin omaksi virkkeekseen.

Johnson ja Johnson (1989) esittävät, että kollegiaaliset tukiryhmät muodostuvat viikottain kokoontuvasta 2-5 opettajan ryhmästä, jonka tavoitteena on parantaa osanottajiensa opetustaitoa ja tukea heidän ammatillista kasvuaan. Ne ovat tilaisuuksia, joihin tullaan mielellään ja joissa on tarjolla tukea , huolenpitoa, naurua, toveruutta ja myös
yhteisten menestysten juhlintaa. (Johnson & Johnson 1989; 1991; Leppilampi 1991.) Toiminnan ensisijainen päämäärä - -.


ESIMERKKI 3: Viitteen upottaminen tekstiin tai lauseen alkuun

Lähde, johon viitataan voidaan myös upottaa tekstin sisälle tai lauseen alkuun.

Johnson ja Johnson (1989) esittävät, että kollegiaaliset tukiryhmät muodostuvat viikottain kokoontuvasta 2-5 opettajan ryhmästä, jonka tavoitteena on parantaa osanottajiensa opetustaitoa ja tukea heidän ammatillista kasvuaan.

Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita.13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.


ESIMERKKI 4: Yhden virkkeen pituinen sitaatti

Huomaa lainausmerkkien ja pisteen paikat.

"Tekijän tieteellinen kyky on näkynyt- -hänen taidossaan käyttää hyväkseen yleisiä tieteellisiä teorioita" (Ketonen 1976, 107).


ESIMERKKI 5: Useamman virkkeen pituinen sitaatti

Huomaa lainausmerkkien ja pisteen paikat.

"Historiantutkijat ovat kehittäneet oman ammattitaitonsa historiallisen materiaalin tulkitsemisessa. Tämä tulkitseminen on jatkuvaa
päättelemistä, joka perustuu historiantutkimuksen yleisiin menetelmiin
ja periaatteisiin." (Ketonen 1976, 114.)


ESIMERKKI 6: Jos lähteelle ei löydy tekijää

Lähdeviitteeksi merkitään julkaisun nimi.

(Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta 2000, 24.)


ESIMERKKI 7: Jos tekijöitä on kaksi

Molemmat nimet mainitaan aina lähdeviitteessä.

Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, heidät kaikki mainitaan viitteessä
vain ensimmäisellä kerralla.

(Hirsjärvi & Hurme 2000.) (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004.)

Myöhemmin riittää ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym.

(Hirsjärvi ym. 2004.)

Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useampia teoksia, ne
erotetaan toisistaan pienaakkosin.

(Laitinen 1995a, 11 – 15; Laitinen 1995b, 52.)


ESIMERKKI 8: Lait, asetukset, säädökset

Merkitään lähdeviitteeksi lain nimi tai sen virallinen lyhenne sekä luku ja pykälä(t), joihin tieto kohdistuu. Viite ohjaa lähdeluetteloon, johon merkitään täsmälliset tiedot.

(Julkisuuslaki 621/1999, 2 §.) Keskeisin lainkohta on mallioikeuslain (221/71) 6. pykälän säännös, jossa käsitellään --


ESIMERKKI 9: Toissijaiset lähteet

Pääsääntöisesti käytetään ensisijaisia lähteitä. Jos ensisijaista lähdettä
ei kuitenkaan löydy, on kirjoittajan osoitettava lukijalle, että tieto on
peräisin toissijaisesta lähteestä. Esimerkiksi:

Robson (1995) jaottelee perinteiset tutkimusstrategiat kolmeen
ryhmään: kokeet, survey-tutkimus ja tapaustutkimus (Hirsjärvi, Remes
& Sajavaara 2000, 127).

Perinteiset tutkimusstrategiat jaotellaan kolmeen ryhmään: kokeet, survey- ja tapaus-tutkimus (Robson 1995, Hirsjärven ym. 2000, 127 mukaan).

Lähteet:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007.
Tutki ja kirjoita.13.,
osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Kopiosto 2000
. Kopiraitti -Reitti tekijänoikeuteen: Usein kysytyt kysymykset: Siteeraus [viitattu 22.4.2005]. http://www.kopiraitti.fi/ukk/index.html
SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1992. 20 s.
Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.


5.2.2 Lähdeluettelo eli lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon

Lähdeluettelolla tarkoitetaan kirjoitelman lopussa olevaa luetteloa, joka sisältää aakkosjärjestyksessä kirjoitelmassa käytetyt lähteet.

Lähdeluetteloon merkitään vain ne teokset, jotka kirjoittaja on omin silmin lukenut, kuunnellut tai katsellut ja joihin hän on viitannut tekstissään.

Lähdeluettelon perusteella selvitetään, onko mainittua lähdemateriaalia
edes olemassa. Sen avulla voidaan myös arvioida, onko kirjoittaja käyttänyt aiheen kannalta olennaisia (relevantteja) ja luotettavia
lähteitä eli mihin hän tietonsa / mielipiteensä / näkemyksensä perustaa.

Lähdeluettelo antaa lukijalle riittävät tiedot hakeutua kiinnostaviksi arvioimilleen lähteille ja laajentaa tietouttaan aiheesta.

Lähteen ja tekstissä olevan viittauksen vastaavuus edellyttää tarkkoja
ja ymmärrettävästi esitettyjä tietoja lähteestä.


1. Kirjat
2. Cd-rom -levyt
3.
Kausijulkaisut
4. Julkaisemattomat aineistot:

5. Videot
6. Dvd -levyt
7. Radio-ohjelmat
8. Televisio-ohjelmat
9. Elokuvat
10. Kuvalähteet
11. Katsaukset ja arvostelut
12. Sähköiset lähteet:


  • Kirjallisista lähteistä tarvitset lähdeluetteloa varten
    seuraavia tietoja:

·         Tekijä(t), toimittaja(t)

·         Julkaisuvuosi (copyright)

·         Kirjoituksen nimi

·         [Suomentaja (t)]*

·         [Käytetty painos (jos useita)]*

·         Julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka)

·         Julkaisija

·         Koko teoksen toimittaja

·         Koko teoksen nimi

·         Sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa

·         Sarjanimeke ja numero sarjassa

·         Lehden nimi

·         Vuosikerran(volyymin) numero

·         Lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen)

 *= Hakasulkeissa [ ] olevat tiedot vaaditaan ainakin
korkeakoulutasoiseen tutkielmaan.


·         Kuka - Tekijä

·         Milloin - Aika

·         Mitä - Otsikko

·         Missä - Julkaisukanava (tai julkaisija)

Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13, osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.


Kirjan nimiösivulta: Se on kirjan kannen jälkeen oleva sivu. Siinä lukee
kirjan kirjoittaja tai kirjoittajat, kirjan nimi ja kustantaja. Nimiösivun
kääntöpuolella on kirjan julkaisuvuosi ja painostiedot. Pyri käyttämään uusinta painosta, sillä painosten asiasisältö saattaa muuttua. Tekijänoikeusmääräykset löytyvät myös nimiösivun kääntöpuolelta. (Vieraskielisissä kirjoissa nimiösivua vastaavat tiedot löytyvät joskus
kirjan lopusta.)

Jos olet käyttänyt lähteenä muita kuin kirjoja, esimerkiksi lehteä,
artikkelia, cd-romia, äänilevyä tai kasettia, ota tiedot lehden kannesta, artikkelista, cd-romin kannesta tai äänilevyn tai kasetin etiketistä, joissa esiintyy julkaisutietoja.

Lähde: Halttunen, K., Hirvimäki, E., Niinikangas, L., & Perttula, S. 2001. Tiedonhakijan opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.


·         Kirjoittajia on yksi.
Kirjoittajasta ilmoitetaan ensin sukunimi, joka erotetaan pilkulla
ja välilyönnillä etunimen alkukirjaimesta.

Viitala, R. 2007. Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Edita: Helsinki.

·         Kirjoittajia on kaksi.
Kirjoittajat yhdistetään & -merkillä.

Jyrkkiö, E. & Riistama, V. 2006.  Laskentatoimi päätöksenteon apuna. WSOY, Porvoo.

·         Kirjoittajia on useita.
Kirjoittajien nimien välissä käytetään pilkkua, paitsi kahden viimeisen välissä & -merkkiä. Lähdeluettelossa käytetään
yleensä vain etunimen alkukirjainta.

·         Lähdeluettelo aakkostetaan yleensä ensimmäisen
kirjoittajan sukunimen mukaan.

Deu, I. 1989. ---
Dey, P. 1995. ---

·         Jos lähteen tekijä on kustantaja, organisaatio, instituutio
tms. eikä henkilötekijää ole, lähde merkitään seuraavasti.

Microsoft Windows. 1990. User's guide for the windows graphical environment. Redmond, WA: Microsoft Corporation.

Lähde Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007.Tutki ja kirjoita.13.,
osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi.


Näin merkitset erityyppiset lähteet lähdeluetteloon. Merkinnän rakenne ja esimerkkejä.

1. Kirjat

Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja. Vuosi. Kirjan nimi. Julkaisupaikka: Kustantaja.

Tietoteokset:

Viitala, R. 2004. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita.

Andersson, S. & Kylänpää, E. 2002. Käytännön puheviestintä. Tampere: MacLaser.

Eskelinen, E. (toim.) 2007. Servicedesign.tv. Lahden
ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Oppimateriaalia, osa 9. Helsinki: Lahden ammattikorkeakoulu.

Oranen, M. (toim.) 2001. Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuja 30. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.

Hirsjärvi, S., Remes. P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Kaunokirjalliset teokset:

Kontio, T. 2000. Keväällä isä sai siivet. Helsinki: Tammi.

Kirjaan sisältyvä artikkeli:

Lähdemerkinnän rakenne:

Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Toimittajat, teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.

Hynönen, A. 2002. Matkailun alueellinen suunnittelu kestävän
kehityksen näkökulmasta. Teoksessa Saarinen, J. & Järviluoma, S.
(toim.) Luonto matkailukohteena: virkistystä ja elämyksiä luonnosta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866. Rovaniemi: Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema, 135 - 147.


2. Cd-rom -levyt

Lähdemerkinnän rakenne:

Rompun nimi [viestintyyppi]. Julkaisuaika. Version numero. Julkaisupaikka: Julkaisija/kustantaja.

CD-Facta: elektroninen tietosanakirja [CD-ROM]. 2000. Versio 1.0.
Porvoo: WSOY.


3. Kausijulkaisut

Kausijulkaisun (esim. aikakauslehden) artikkeli:

Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja. Vuosi. Artikkelin nimi. Isäntäjulkaisun nimi, vuosikerta (numero), sivut. Standardinumero (ISSN).

Ukkola, M. 2008. Ympäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa.
Ympäristö ja terveys, 39 (5), 40-43. ISSN 0358-3333.

Ukkola, J. 2006. Ruumiin kulttuuria kulttuurikaupungissa. Suomen Kuvalehti 3/2006, 29–33.

Sanomalehden artikkeli:

Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi. Ilmestyspäivä. Sivut.

Hellberg, K. 2005. Koulukirjasto innostaa oppilaita lukemaan. Uusimaa 10.3.2005, 5.

Lähteet:

 SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1992. 20 s.

Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.

 


4. Julkaisemattomat aineistot

Julkaisijan sijasta merkitään julkaisematon.

Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja. Vuosi. Otsikko. Työn laatu. Työn säilytyspaikka (esim. korkeakoulu).

Ruoho, M. 2008. Dokumentointi ja kunnossapito tuotannon välineinä. Kone- ja tuotantotekniikan opinnäytetyö. Lahti:  Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan laitos.

Ylinen, Pauliina. 2008. Musiikkioppilaitokset harrastajaksi kasvamisen näyttämönä. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, soveltavan kasvatustieteen laitos.


Lähdemerkinnän rakenne:

Haastateltavan nimi. Vuosiluku. Tehtävä. Organisaatio.
Haastattelu päivämäärä

Ilomäki, R. 2004. Rehtori. Lahden ammattikorkeakoulu. Haastattelu 25.2.2004.


Lähdemerkinnän rakenne:

Tekijä. Vuosi. Otsikko. Työn laatu.

Lahti Travel Oy. 2006. Lahden seutu. Esite.


5 Videot

Lähdemerkinnän rakenne:

Videon nimi [viestintyyppi] Vuosi. Julkaisupaikka: Julkaisija/kustantaja.

Carl Barks: Ankkamaestro [videotallenne] 1998. Helsinki: Good Fellows.
Pohjolan sudet [videotallenne] c2001. Helsinki: Mandart production.


 

6 Dvd-levyt

Lähdemerkinnän rakenne:

Dvd:n nimi [viestintyyppi] Vuosi. Julkaisupaikka: Julkaisija/kustantaja.

Sekaisin Marista [dvd-levy] 2001. Helsinki: FS Film [jakaja].


7 Radio-ohjelmat

Lähdemerkinnän rakenne:

Ohjelman nimi Vuosi. Verkko. Toimittaja Päiväys

Todellisia tarinoita 2005. Eino Leino Wall Streetillä. Yle Radio 1.
Toimittaja Petri Lehtinen 17.4.2005.


8 Televisio-ohjelmat

Lähdemerkinnän rakenne:

Ohjelman nimi Vuosi. Lähetyspäivä. Verkko. Toimittaja Päiväys

Hitlerin sihteeri 2005. TV 1. Toimittajat Othmar Schmiderer ja Andre
Heller 17.4.2005.

9 Elokuvat

Lähdemerkinnän rakenne:

Elokuvan nimi (myös alkuperäinen) Vuosi. Käsikirjoittaja. Ohjaaja. Tuotantoyhtiö / tuottaja. Elokuvan kesto.

Pulp Fiction 1994. Ks: Quentin Tarantino, Roger Avary. O: Quentin Tarantino.  T: Miramax Films / Lawrence Bender. Elokuvan pituus 154 min.

Käytettävät lyhenteet: Ks Käsikirjoitus,
O Ohjaus, T Tuottaja.

 

10 Kuvalähteet

Myös kuvista on mainittava lähde. Kuvissa voidaan käyttää samaa viittaustekniikka kuin itse tekstissä, ja niistä tehdään lähdeluetteloon
erillinen lista (Kuvalähteet). Jos kuva on peräisin www-sivulta, kuvaan liittyvän www-osoitteen lisäksi tulee myös kertoa päivämäärä, jolloin
kuva on haettu. Mikäli kuva on peräisin artikkelista, mainitse myös alkuperäisen artikkelin kirjoittaja ja nimi. Kirjoista tai lehdistä
skannattuihin kuviin viitataan samalla tapaa kuin kirjoihin ja artikkeleihin. Mainitse myös, mikäli käyttämäsi kuva tai kaavio on suomennettu ja uudelleen piirretty.

Valokuvia saa siteerata opinnäytetyössä, mikäli kuvalla on yhteys kirjoittamaasi tekstiin ja siteeraaminen selventää tai havainnollistaa
esitystä. On kuitenkin muistettava, että teoksen muunteleminen (esim. mustavalkoisen kuvan värittäminen) tai muuttaminen digitaaliseen
muotoon eli skannaaminen on luvanvaraista.

 

Lähdemerkinnän rakenne:

Www-sivulta peräisin olevat kuvat:

Tekijä. Kuvan nimi [viittaamisen ajankohta]. Saatavuus: verkko-osoite.

Artikkelista tai kirjasta peräisin olevat kuvat:

Tekijä. Vuosi. Kuvan nimi. Toimittajat, teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivu.

 

KUVA 1. Richard R. Nagy: Datamancer’s Steampunk Laptop [viitattu 10.7.2008].  Saatavissa: http://www.datamancer.net/
steampunklaptop/steampunklaptop.htm

KUVA 2. Halttunen, K. & al. 2001. Tiedonhallintataitojen kehittymistä kuvaava käsitekartta. Teoksessa Halttunen, K. & al. Tiedonhakijan opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 18.

KUVA 3. Hals, Frans: Hilpeä juomaveikko. 1628-30. Kangas 81 x 66,5 cm. Teoksessa Honour, H. & Fleming, J. 1992. Maailman taiteen historia. Helsinki: Otava, 514.

Lähteet:
Halttunen, K., Hirvimäki, E., Niinikangas, L. & Perttula, S. 2001. Tiedonhakijan opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.
Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.


11 Katsaukset ja arvostelut

Katsaus tai arvostelu voi käsitellä esimerkiksi kirjaa tai elokuvaa.

Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja. Vuosi. Otsikko. Julkaisukanava: lehden vuosikerta, numero, sivu

Carlson, K. 1996. Kiitos kirjasta! [arvostelu kirjasta S. Istanmäki.
1995. Liian paksu perhoseksi. Helsinki: Kirjayhtymä]. Suomen
Kuvalehti 80 (22), 58.

Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita.
13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.


12 Sähköiset lähteet

Lähdemerkinnän rakenne:

Verkkolehdessä ilmestynyt aikakauslehden artikkeli:

Kirjoittaja Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi [viestintyyppi].
Lehden numero [viittaamisen ajankohta]. Saatavuus:
verkko-osoite. Lehden standardinumero (ISSN), jos löytyy.

Portin, P. 2007. Onko arvovapaata tiedettä olemassa? Tieteessä tapahtuu [verkkolehti]. Nro. 2/2007 [viitattu 10.7.2008]. Saatavissa: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0207/portin0207.pdf
ISSN 1239-6540.

Ebsco Academic Search Elite

Lehti, S. & Lehtinen, E. 2005. Computer-supported Problem-based Learning in the Research Metholodogy Domain. Scandinavian Journal of Educational Research [verkkolehti]. Vol. 49, Iss. 3, p. 297-323 [viitattu 20.6.2008]. Saatavissa EBSCO Academic Search Elite -tietokannassa: http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=17485285&site=ehost-live. ISSN 0031-3831.

Abi Inform Proquest Direct

Spinks, N. 2005. Talking about my generation. Canadian Healthcare Manager [verkkolehti]. Vol. 12, Iss. 7, p. 11 [viitattu 10.7.2008]. Saatavissa ABI Inform Proquest Direct -tietokannassa: http://proquest.umi.com/pqdweb?did=931949501&sid=2&Fmt=3&clientId=52833&RQT=309&VName=PQD
ISSN 1202-9718.

Lähteet:
SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin.
Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1998. 14 s.
Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti:
Lahden ammattikorkeakoulu.


Lähdemerkinnän rakenne:

Kirjoittaja (jos löytyy) Julkaisuaika. Dokumentin nimi
[viestintyyppi]. Julkaisupaikka: Julkaisija/kustantaja
[viittaamisen ajankohta]. Saatavuus: verkko-osoite. Standardinumero (ISBN)
(jos löytyy).

Mäntynen, K. 2007. Tupakkalain toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä: valvontakampanja vuonna 2006
[verkkodokumentti]. Helsinki: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus [viitattu 10.7.2008]. Saatavissa: http://www.sttv.fi/ylo/julkaisut_frameset.htm

Veuro, S., Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. 2008. HarrastusMIPS : vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus [verkkodokumentti]. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 5/2008 [viitattu 10.7.2008]. Saatavissa:
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi
/files/5201/2008_05_julkaisu_harrastusmips.pdf 
ISBN 978-951-698-183-6 (PDF)

CD-Facta 1992: elektroninen tietosanakirja [optinen levy].
Versio 1.0. Porvoo: WSOY.

Ellibs

Haapala, J. 2004. Bluetooth : teoriaa ja käytäntöä [verkkodokumentti]. Turku: Turun ammattikorkeakoulu [viitattu 28.6.2006]. Saatavissa: http://masto.amkit.fi/
ISBN: 952-5113-80-9 (PDF)

WSOYPro

Koulu, R. 2004. Insolvenssioikeus [verkkodokumentti]. Helsinki:
WSOYPro [viitattu 28.6.2006]. Saatavissa: http://masto.amkit.fi/
ISBN: 951-0-29202-8

WSOYPro (vaihtoehtoinen saatavuusmerkintä)

Koulu, R. 2004. Insolvenssioikeus [verkkodokumentti]. Helsinki:
WSOYPro [viitattu 28.6.2006].
Saatavissa: http://www.wsoypro.fi/wsoypro.asp
ISBN: 951-0-29202-8

Edilex

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta 10.5.1991/800. Suomen laki [online] [viitattu 22.6.2006]. Saatavissa: http://www.edilex.fi

Grove Art Online

Want, C. "Minimalism" Grove Art Online. Oxford University Press
[viitattu 20.6.2006]. Saatavissa: http://www.groveart.com

Grove Art Onlinen sisältämien kuvapankkien kuvien lähdemerkintä

Francisco de Goya y Lucientes: "The Nude Maja" (c. 1800) Museo del Prado, Madrid, Spain; Photo Credit : Erich Lessing / Art Resource, NY. [viitattu 21.6.2006]. Saatavissa: http://www.artes.com/

Encyclopedia Britannica

"gold." 2006. Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Online [viitattu 20.6.2006]. Saatavissa: http://search.eb.com/eb/article-9037211.

AMK-opinnäytetyö

Lahti, H. 2006. Hetki ennen sarastusta: kuvakirja nuorille aikuisille [verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti [viitattu 31.7.2006]. AMK-opinnäytetyö. Saatavissa:
http://masto.amkit.fi.

Pro gradu -tutkielma

Kondelin, H. 2003. Naisten kokemuksia antenataalisesta
sairaalahoidosta [verkkodokumentti]. Tampere: Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos [viitattu 31.7.2006]. Pro gradu -tutkielma.
Saatavissa: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00276.pdf.

Väitöskirja

Hirvensalo, M. 2002. Liikuntaharrastus iäkkäänä: yhteys kuolleisuuteen
ja avuntarpeeseen sekä terveydenhuolto liikunnan edistäjänä [verkkodokumentti].
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education
and health, 87
[viitattu 31.7.2006]. Väitöskirja.
Saatavissa:
http://selene.lib.jyu.fi:8080/vaitos/studies/
studsport/9513913457.pdf
.
ISBN: 951-39-1345-7 (PDF)

Muu verkkodokumentti

Friman, M. et al. (toim.) 2004. Ammattikorkeakouluetiikka [verkkodokumentti]. Helsinki: Opetusministeriö, koulutus- ja
tiedepolitiikan osasto. Opetusministeriön julkaisuja 30.
[viitattu 31.7.2006]. Saatavissa:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/ammattikorkeakouluetiikka?lang=fi&extra_locate=fi.
ISBN: 952-442-822-9 (PDF)

Lähteet:

 SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin.
Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1998. 14 s.

Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti:
Lahden ammattikorkeakoulu
.


Lähdemerkinnän rakenne:

Web-sivut ja intranet

Kirjoittaja tai dokumentin sisällöstä vastaava tekijä.
Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. [milloin tutkija on viitannut lähteeseen]. URL-osoite.

Poutanen. M. 2005. GPS-satelliitit. Paikkatietoalan yhdistys ProGIS Ry [viitattu 10.11.2005]. Saatavissa: http://www.tomtom.com

Päijät-Hämeen koulutuskonserni. 2008. Kiinteistön hankeselvitys
[viitattu 8.2.2008]. Saatavissa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Intranetissa: http://info.phkk.fi/kiinteisto/hankeselvitys.html

Jos www-sivulle ei löydy muuta tekijää kuin sähköpostiosoite tai sivujen ylläpidosta vastaava organisaatio, ne voidaan merkitä tekijäksi.

Viitattu-merkintä päivämäärineen ja URL-osoitteineen kertoo, että lähdemateriaali oli saatavissa osoitteesta ainakin mainittuna päivänä.

Sähköposti

Viestin lähettäjä Julkaisuaika. Viestin otsikko. Isäntäviestijärjestelmän nimi. [Viestintyyppi] Vastaanottaja. Julkaisupaikka. Julkaisija. Viestin lähetyspäivä. Viittaamisen ajankohta. Sijainti isäntäviestijärjestelmässä. Saatavuus ja
verkko-osoite (ei yksityisistä viesteistä).

Palonen, Vuokko 1997. Re: ISO 690-2 [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja
Eeva-Liisa Aalto. Lähetetty 27.9.1997 [viitattu
10.10.1997].

Murtomaa, Eeva 1997. Re: Computer files cataloging question.
AUTOCAT: Library cataloging and authorities discussion
group [sähköinen keskustelulistaviesti].
Buffalo: AUTOCAT,
Thu 16 Oct 1997 10:15:22 +0300 [viitattu
16.10.1997]. Tilattavissa sähköpostiosoitteesta: LISTSERV@LISTSERV.ACSU.BUFFALO.EDU. Saatavissa:
http://www.acsu.buffalo.edu/~ulcjh.

 

Keskusteluryhmä tai postituslista

Keskusteluryhmän tai postituslistan nimi [viestintyyppi]. Julkaisupaikka: julkaisija
julkaisuaika [viittaamisen ajankohta]. Saatavuus: verkko-osoite.

Probability Abstract Service [online]. Seattle: University of Washington [viitattu 1.10.1997]. Tilattavissa sähköpostiosoitteesta: prob-list-request@match.washington.edu. Saatavissa: http://www.match.washington.edu/~prob/letterlist. html sekä ftp://match.washington.edu.

TERM-LIST [online]. Vaasa: University of Vaasa, 1994-
[viitattu 2.10.1997]. Tilattavissa sähköpostiosoitteesta:
LISTSERV@uwasa.fi.

AUTOCAT: Library cataloging and authorities discussion
group [online]. Buffalo: Judith Hopkins, Listowner of Autocat, April
1993- [viitattu 16.10.1997]. Tilattavissa sähköpostiosoitteesta:
LISTSERV@LISTSERV.ACSU.BUFFALO.EDU. Saatavissa: http://listserv.acsu.buffalo.edu/archives/autocat.
html
.

 


Lähteet:
SFS 5831
Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto, 1998. 14 s.
Hirsjärvi, S., Remes P. & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Halttunen, K., Hirvimäki E., Niinikangas L. & Perttula, S. 2001.
Tiedonhakijan opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.
Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2008. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.


5.2.3 Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudella suojataan ja edistetään henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tekijänoikeuksia säädellään kansallisella lainsäädännöllä, EU:n direktiiveillä ja kansainvälisillä sopimuksilla.

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien oikeudenhaltijat ovat perustaneet yhdistyksiä (esim. Kopiosto) valvomaan ja hallinnoimaan oikeuksiaan.

Tekijänoikeudellisesti suojattujen teoksien käytöstä ja oikeuksien luovutuksesta voidaan sopia erityisillä kaupallisilla sopimusehdoilla.

Tekijänoikeuden loukkauksesta on seuraamuksena sekä siviilioikeudellinen vastuu (hyvitys ja vahingonkorvaus) että mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu.

Linkkejä

FinELib-aineistojen käyttöoikeudet
- Lisensoitujen verkkoaineistojen sopimusten mukaiset käyttöoikeudet
ja -rajoitukset

FINLEX - Valtion säädöstietopankki

Kopiraitti
- OPM:n ja Kopioston opas kouluopetukseen liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä

Opetusministeriön tekijänoikeussivut
- Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetusministeriö

Tekijänoikeusneuvoston lausunnot
- Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain
soveltamisesta mm. opinnäytetöissä

Tekijänoikeus verkko-opetuksessa
- Suomen virtuaaliyliopiston opas verkkokurssseihin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä

 

Luku 6.1: Tiedonlähteiden ja tiedon arviointi